Muistipaikka
Tervetuloa Maanmittauslaitoksen historiasivustolle Karttakäärö.fi. Sivut esittelevät maanmittaustoimintaa viidellä vuosisadalla ja kertovat sen vaikutuksista maahan ja kansaan. Karttakääröön on talletettu maanmittauksen muisti.
Karttakääröstä löydät Maanmittauslaitoksen arkiston ja museon. Olitpa sitten matkailija, tutkija, koululainen, maanmittauksen ammattilainen tai maanmittausalasta muuten vain kiinnostunut, Karttakäärö.fi on ikkunasi maanmittauksen monisyiseen maailmaan.
Maan mitta
Maan mitta on verkkonäyttely, joka esittelee maanmittauksen historiaa. Se on mukava väylä maanmittauksen monisyiseen maailmaan. Verkkonäyttelyssä selviää, kuinka maanmittaus on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Näyttely hakee vastausta kysymykseen, mikä on maan mitta.
Kuvapankissa voit tutustua Karttakäärössä esiintyviin kuviin, muun muassa vanhoihin valokuviin ja karttoihin.
- Herra Struve pähkinänkuoressa
- Struven ketju – Tonavan suistosta Hammerfestiin
- Astemittaus
- Tutustu Struven ketjuun kartalla
- Maailmanperintö Suomessa
Astemittaus
Astemittauksella selvitetään maapallon muotoa. Se tapahtuu yhdistämällä kolmiomittauksen tuloksia ja tähtitieteellisiä havaintoja. Kolmiomittauksessa määritellään mittakaava miittaamalla ensiksi perusviiva. Trigonometrian sääntöjen mukaisesti kun kolmion yhden sivun pituus (perusviiva) ja kaksi muuta suuretta (esimerkiksi kulmaa) tunnetaan, voidaan laskea myös muiden sivujen pituudet.
Kolmiomittausten teoreettinen tausta
Kolmiomittaukset suoritettiin pääsääntöisesti korkeiden mäkien laelle pystytetyistä kolmiomittaustorneista naapuritorneihin, tähysmerkkeihin tai muihin helposti havaittaviin kohteisiin. Ennen varsinaisen tornin rakentamista suoritettiin regognosoiminen, eli esteettömien näkyvyyksien varmistaminen mitattavien kolmiopisteiden suhteen.
Regognosointi eli näkyvyyksien tarkastaminen
Kun näkyvyydet saatiin varmistettua, voitiin varsinaisen havaintotornin rakentaminen aloittaa. Tornien rakentaminen ympäristön puumateriaalista oli usean päivän urakka.
Kolmiomittaustornien rakentaminen
Kolmiomittaustornin valmistuttua voitiin suorittaa varsinaiset kulmahavainnot. Kulmahavaintojen suorittamiseen tarvittiin havaitsija ja kirjuri. Havaitsija suuntasi mittalaitteen kaukoputken naapuripisteelle ja ilmoitti suuntahavainnon lukeman kirjurille. Lukemat kirjattiin ylös havaintokirjaan ja mittaukset toistettiin useampaan kertaan mahdollisten havaintovirheiden löytämiseksi.
Kulmahavaintojen suorittaminen
Maapallon muoto kiistakysymyksenä
Teoreettisesti yhden leveysasteen suuruisen kaaren pitäisi olla yhtä pitkä niin päiväntasaajalla kuin lähellä napojakin. Kuitenkin jo 1600-luvulla Isaac Newton arveli maapallon olevan hiukan litistynyt navoiltaan.
Ennen tähtitieteilijä Struvea, 1730-luvulla, maapallon koon ja muodon selvittämiseksi teki mittauksia ranskalainen Pierre-Louis Moreau de Maupertuis. Ranskan tiedeakatemia lähetti matkaan kaksi retkikuntaa. Näistä toinen, Maupertuisin johtama, suuntasi Tornionjokilaaksoon ja toinen päiväntasaajalle. Mittaustulokset todistivat Newtonin teorian oikeaksi.
Nykyään mittauksissa käytetään satelliittipaikannukseen perustuvia GPS-laitteita, joiden tarkkuus on parhaimmillaan millien luokkaa. Puiden ylle kohonneista kolmiomittaustorneista monet ovat lahonneet ja hävinneet maisemasta. 1980-luvulle asti käytössä olleiden tornien tilalle on noussut kännykkämastoja.
Maan merkitys
Salatiedettä vai pelkkiä tylsiä numeroita? Maanmittaus saattaa äkkiseltään tuntua etäiseltä erikoistieteeltä. Tosiasiassa se näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Olemme päivittäin tekemisissä maankäytön ja paikkatietojen kanssa sitä sen enempää pohtimatta. Parhaimmillaan näistä esimerkeistä saadaan oivaltavia apuvälineitä opetukseen.
Tälle sivulle on koottu oppimateriaalia, jota hyödyntämällä voidaan pohtia maan merkitystä meille jokaiselle. Tehtävät tukevat laajasti eri oppiaineita. Niitä hyödyntämällä voidaan havainnollistaa opiskeltavan asian käytännön merkitystä.