Muistipaikka
Tervetuloa Maanmittauslaitoksen historiasivustolle Karttakäärö.fi. Sivut esittelevät maanmittaustoimintaa viidellä vuosisadalla ja kertovat sen vaikutuksista maahan ja kansaan. Karttakääröön on talletettu maanmittauksen muisti.
Karttakääröstä löydät Maanmittauslaitoksen arkiston ja museon. Olitpa sitten matkailija, tutkija, koululainen, maanmittauksen ammattilainen tai maanmittausalasta muuten vain kiinnostunut, Karttakäärö.fi on ikkunasi maanmittauksen monisyiseen maailmaan.
Maan mitta
Maan mitta on verkkonäyttely, joka esittelee maanmittauksen historiaa. Se on mukava väylä maanmittauksen monisyiseen maailmaan. Verkkonäyttelyssä selviää, kuinka maanmittaus on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Näyttely hakee vastausta kysymykseen, mikä on maan mitta.
Kuvapankissa voit tutustua Karttakäärössä esiintyviin kuviin, muun muassa vanhoihin valokuviin ja karttoihin.
- Herra Struve pähkinänkuoressa
- Struven ketju – Tonavan suistosta Hammerfestiin
- Astemittaus
- Tutustu Struven ketjuun kartalla
- Maailmanperintö Suomessa
Struven ketju - Tonavan suistosta Hammerfestiin
Tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struven johdolla suoritettiin 1800-luvun alkupuolella astemittaus, joka kattoi koko Venäjän keisarikunnan itäisen reunavaltiovyöhykkeen. Tämän Struven ketjuksi nimetyn kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855.
Struven ketju
Ketju muodostuu 258 kolmiosta, 265 peruskolmiopisteestä ja 60 apupisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa.
Maailmanperintöluetteloon on valittu 34 suojeltua mittauspistettä, jotka edustavat koko ketjua.
Struven ketju toimi pitkään kolmiomittaustekniikan malliesimerkkinä. Struvella oli käytössään vauhdilla kehittyneiden tieteen ja tekniikan uudet saavutukset. Mittaustulokset ovat nykyistenkin mittapuiden mukaan hyvin tarkkoja.
Hankkeen lähtökohdat olivat tieteelliset: mittauksella haluttiin tietoa maapallon muodosta. Tulosten puolustuksellinen arvo kuitenkin edesauttoi varmasti rahoituksen saamista muun muassa Venäjän tsaarin armeijalta. Suomessa Struven ketju tunnetaan myös nimellä venäläis-skandinaavinen astemittaus.
Myöhemmin tuloksia on hyödynnetty monissa tieteellisissä tehtävissä. Struven retkikunnan mittaamat pisteet loivat myöhemmin pohjaa käytännön kartoitustyölle monessa maassa. Suomessa
Struven ketju yhdisti aikanaan pohjoisessa ja etelässä mitatut kolmioketjut toisiinsa. Maanmittaushallitus suoritti kolmiomittauksia vielä 1900-luvun alkupuoliskolla. Näillä mittauksilla koko maa tuli katettua 1960-luvulla.
Kun Struven ketju mitattiin, se kulki kahden valtion – Venäjän ja Ruotsin – alueella. Nykyään alueella on kymmenen valtiota: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina.
Maan merkitys
Salatiedettä vai pelkkiä tylsiä numeroita? Maanmittaus saattaa äkkiseltään tuntua etäiseltä erikoistieteeltä. Tosiasiassa se näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Olemme päivittäin tekemisissä maankäytön ja paikkatietojen kanssa sitä sen enempää pohtimatta. Parhaimmillaan näistä esimerkeistä saadaan oivaltavia apuvälineitä opetukseen.
Tälle sivulle on koottu oppimateriaalia, jota hyödyntämällä voidaan pohtia maan merkitystä meille jokaiselle. Tehtävät tukevat laajasti eri oppiaineita. Niitä hyödyntämällä voidaan havainnollistaa opiskeltavan asian käytännön merkitystä.