Muistipaikka
Tervetuloa Maanmittauslaitoksen historiasivustolle Karttakäärö.fi. Sivut esittelevät maanmittaustoimintaa viidellä vuosisadalla ja kertovat sen vaikutuksista maahan ja kansaan. Karttakääröön on talletettu maanmittauksen muisti.
Karttakääröstä löydät Maanmittauslaitoksen arkiston ja museon. Olitpa sitten matkailija, tutkija, koululainen, maanmittauksen ammattilainen tai maanmittausalasta muuten vain kiinnostunut, Karttakäärö.fi on ikkunasi maanmittauksen monisyiseen maailmaan.
Maan mitta -verkkonäyttely / Kartta
Kartta
Olaus Magnuksen Carta Marina valmistui 1539. Pohjoisille vesille sijoitetut merihirviöt ja luistelijat loivat tarunomaista kuvaa pohjolan asukkaista.
Varhaisimmat kartat kuvasivat tunnetun maailman oloja kärjistettyjen kuvien ja symboleiden kautta. Niiden avulla vahvistettiin käsityksiä vieraista kansoista ja korostettiin oman alueen yhtenäisyyttä ja erityislaatua.
Löytöretkeilijöiden ja kauppiaiden aloittama työ karttojen valmistuksessa siirtyi maanmittareiden tehtäväksi. Aikana, jolloin hallitsijan etäisyys kansaan oli valtavan suuri, maanmittarinkunta toimi kuninkaan silminä ja korvina ruohonjuuritasolla. Ammattikunnan tehtävänä oli varustaa kuningas parhaalla mahdollisella tiedolla valtakunnastaan.
Kartasta tuli ikkuna todellisuuteen. Karttojen historia on huimaa tiedon tarkkuuden parantumista.
Luku 1 Kuningas ja kartta
Tiesitkö, että karttoihin lisättiin mielikuvitushahmoja kiinnostuksen herättämiseksi ja myynnin edistämiseksi vielä 1500-luvulla. Etenkin tuntemattomaan Pohjolaan sopivat niin merihirviöt kuin apinat ja pygmitkin. Eteläisemmät kansat pitivät noituutena myös pohjoisen asukkaiden kykyä liikkua vetten päällä pitkänomaisilta kengiltä näyttävät kapistukset jaloissaan.
Kartat heijastivat aikalaisten maailmankuvaa stereotypioineen, arvoineen ja asenteineen. Vahvistamalla käsitystä vieraan valtakunnan outoudesta ne palvelivat erityisesti kirkon intressejä ja vahvistivat uskontokuntien rajoja.
Kustaa Vaasan kerrotaan olleen mieltynyt karttoihin. Hänen kiinnostuksensa pohjautui ennen kaikkea karttojen kauneuteen ja näiden arvokkaiden esineiden omistamisen tuomaan arvovaltaan. Vasta Vaasa-kauden myöhemmät kuninkaat oivalsivat karttojen käyttökelpoisuuden valtakunnan hallitsemisen apuvälineenä.
Karttakuvien kautta lukutaidottomalle kansalle voitiin välittää käsityksiä, joiden avulla synnytettiin ajatusta yhtenäisestä valtakunnasta. Anders Buren vuoden 1626 kartta kuvasi suurvallaksi itseään lihottavan Ruotsin mahtavana alueena. Naapuri- ja vihollismaa Tanska esitettiin vieressä pikkuruisena.
Luku 2 Aikansa löytöretkeilijät
Maakirjakartat kuvasivat valtakunnan oloja kolmiulotteisina. Kartoissa voi lähes nähdä puiden heiluvan tuulessa ja veden virtaavan koskissa.
Maanmittarit olivat virkamieskunnasta parhaiten perehtyneet valtakunnan oloihin, todellisuuteen, joka saattoi olla hyvinkin kaukana hallitsijan perspektiivistä. Suurvalta-ajalla heräsi Ruotsin kuninkaiden kiinnostus valtakuntansa todelliseen tilaan.
Anders Buren aloittama selvitystyö luonnonvaroista, kauppareiteistä, asutuksesta ja viljelyksistä käynnisti tehtävän, joka muodosti maanmittareiden työnkuvan vuosisadoiksi eteenpäin. Maanmittarikunta valjastettiin tutkimusmatkailijoiksi etsimään muun muassa luonnonvaroja. Syntyivät maakirjakartat, jotka sisälsivät tietoa valtakunnan varallisuuden lisäksi myös sen kulttuurisista erityis-piirteistä.
Maanmittaustoiminnalla tuotettua tietoa käytettiin päätöksenteon pohjana oli kyseessä sitten maataloutta, metsänhoitoa, kaupankäyntiä tai liikenneyhteyksiä koskeva asia. Erityisen polttava oli kysymys väestön kasvusta ja maanjaosta, joihin haettiin ratkaisuja isojaosta alkaneilla maanjaoilla ja vielä 1900-luvun alussa maareformilla.
Luku 3 Paljon vartijat
Aikana, jolloin karttojen koristeluun käytettiin koko talvi, ilmansuuntia osoittavat kompassiruusut olivat maanmittareiden taidonnäytteitä ja usein hyvin koristeellisia.
Pyrkimys karttojen tarkkuuden parantamiseen vahvistui suurvalta-ajalla. Tietoa haluttiin oman maan puolustusvoimasta eli väkimäärästä sekä verotuksen mahdollisuuksista. Myös rajantakaisista alueista kerättiin tietoja laajentumishalun nimissä.
Kartoista tuli tarkoin vartioituja valtakunnan salaisuuksia, joiden päätymistä vihollisen käsiin pelättiin. Puolustuksellisesta arvostaan johtuen kartat ja niiden tekijät olivat vaarassa sota-aikoina. Sotien vaivaamalla 1700-luvulla valtakunnan itäiseen osaan Suomeen oli vaikea saada maanmittareita työn vaarallisuuden vuoksi.
Luku 4 Kätketyt kartat
Suomessa säilyneisiin Karjalan karttoihin kuuluu Terijoen kartta vuodelta 1930.
1800-luvun puolivälin Venäjällä käynnistettiin mittava uudistustyö talouden ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Uuden infrastruktuurin rakentaminen edellytti tarkempaa tietoa maasta. Myös autonomisen suurruhtinaskunnan Suomen kartat tarkentuivat.
Samalla kartoittaminen monipuolistui. Karttatiedoista tuli varanto, josta voitiin koostaa erilaisia teemakarttoja kuvaamaan niin taloudellisia, luonnontieteellisiä kuin kulttuurisia tai yhteiskunnallisia oloja.
Karttojen arvosta kertoo valvontakomission jatkosodan jälkeen antama määräys luovuttaa Karjalan alueen kartat Neuvostoliittoon. Venäjälle karttoja kuljettanut juna koostui 40 vaunusta.
Luovutetun Karjalan karttoja jäi kuitenkin myös Suomen puolelle. Nämä arkistojen kätköissä ja muun muassa erään saunan vintillä säilyneet kartat digitoitiin 2000-luvulla. Niiden kautta 1940-luvun Karjala avautuu sukututkijoille ja muille kiinnostuneille.
Luku 5 Kansalaisen kartta
Naiset aloittivat kartanpiirtäjinä Maanmittaushallituksessa 1900-luvun alussa. Tätä ennenkin maanmittareiden vaimot olivat osallistuneet kartantekoon, sillä töitä tehtiin usein koko perheen voimin.
Maanmittaustekniikan kehittyminen johti sotilasjohdon korvaamiseen viimeisimmät menetelmät taitavilla maanmittaukseen ja kartografiaan perehtyneillä johtajilla.
Karttojen käyttäjäkuntakin laajeni ja niiden käyttö arkipäiväistyi. Nykypäivänä moni kantaa taskussaan karttatietoja kännykän navigointiominaisuuden muodossa. Navigaattorit syöttävät ohjeita auton kojelaudalla.
2000-luvun kartanteko perustuu tietovarastoon, jonka avulla kuhunkin tarpeeseen räätälöityjä tietoja voidaan esittää mahdollisimman tarkasti. Vuonna 2007 valmistunut maastotietokanta oli merkittävä virstanpylväs karttojen tarkkuuden kehittymisen historiassa.
Nykypäivän kartan tärkein ominaisuus on tietojen ajantasaisuus, luotettavuus ja puolueettomuus. Jokainen kansalainen voi saada omiin tarpeisiinsa räätälöidyn kartan sienimaastostaan, lenkkipolustaan tai kesämökkinsä ympäristöstä.
Maan merkitys
Salatiedettä vai pelkkiä tylsiä numeroita? Maanmittaus saattaa äkkiseltään tuntua etäiseltä erikoistieteeltä. Tosiasiassa se näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Olemme päivittäin tekemisissä maankäytön ja paikkatietojen kanssa sitä sen enempää pohtimatta. Parhaimmillaan näistä esimerkeistä saadaan oivaltavia apuvälineitä opetukseen.
Tälle sivulle on koottu oppimateriaalia, jota hyödyntämällä voidaan pohtia maan merkitystä meille jokaiselle. Tehtävät tukevat laajasti eri oppiaineita. Niitä hyödyntämällä voidaan havainnollistaa opiskeltavan asian käytännön merkitystä.