Muistipaikka
Tervetuloa Maanmittauslaitoksen historiasivustolle Karttakäärö.fi. Sivut esittelevät maanmittaustoimintaa viidellä vuosisadalla ja kertovat sen vaikutuksista maahan ja kansaan. Karttakääröön on talletettu maanmittauksen muisti.
Karttakääröstä löydät Maanmittauslaitoksen arkiston ja museon. Olitpa sitten matkailija, tutkija, koululainen, maanmittauksen ammattilainen tai maanmittausalasta muuten vain kiinnostunut, Karttakäärö.fi on ikkunasi maanmittauksen monisyiseen maailmaan.
Maan mitta -verkkonäyttely / Tie
Tie
Tieverkkoa alettiin kehittää valtakunnan hallinnoinnin helpottamiseksi. Viestien, määräysten ja sotilaiden oli edettävä.
Tie, vesireitti tai maantie, merkitsee liikkumista. Elannon etsiminen on saanut ihmiset liikkumaan ja tekemään uusia teitä yhä kaukaisemmille maille. Matkanteon helpottamiseksi kulkureittejä alettiin merkitä muistiin karttoihin. Tien tunteminen oli arvokasta tietoutta.
Teillä ovat kulkeneet niin kauppamiehet ja sotajoukot kuin kerjäläiset. Mitä enemmän kansaa on ollut liikkeellä sen nopeammin ovat välittyneet uutiset, uudet keksinnöt, mutta myös kulkutautien kaltaiset vitsaukset.
Keksinnöt kuten lennätin, puhelin ja liikennevälineet nopeuttivat aikanaan liikkumista. Tekniikan kehittyminen avaa jatkuvasti aivan uudenlaisia teitä. Viimeiset sata vuotta ovat olleet liikkuvuuden ja yhteydenpidon huiman kasvun historiaa.
Luku 1 Vesireittejä
Vesistöjen pirstomassa Suomessa vene oli tärkeä kulkuväline.
Tuntematon Pohjola alkoi keskiajalla kiinnostaa eurooppalaisia kauppiaita. Ensimmäisenä Suomen alueesta kartoitettiin kulkureittien löytämiseksi rannikot. Vesireittejä pitkin työnnyttiin yhä syvemmälle harvaanasuttuun maahan, jota tuhannet järvet halkoivat.
Talvisin tieverkosto kasvoi jäätyneiden vesistöjen ja suoalueiden ansiosta. Vesi kytki maayhteyksiä paremmin toisiinsa myös asutuskeskittymät. Pitkät tervaveneet kuljettivat tervatynnyreitä satamiin kaukomaille kuljetettaviksi. Itäisestä Suomesta lähdettiin Venäjän suuria jokia pitkin kauppamatkoille kauas etelään.
Luku 2 Valtakunnan yhdistävä verkko
Tiesitkö, että koko valtakunnassa samaa aikaa käyvä kello tuli käyttöön Ruotsin virastoissa vasta 1600-luvulla?
Tuli pitkin Turun tietä, hämäläisten härkätietä.
Vanhat tiet mukailivat maastoa harjuja seuraillen ja yhdistivät toisiinsa rintamaiden linnat ja kirkot. Mutkaisilla teillä kulkeminen vaati aikaa, kelirikko kesti kauan ja matkaa tehtiin ryöväreiden ja hengen-lähdön pelossa.
Kirkonmiehiä ja aatelisia enemmän kulkijoiden joukossa nähtiin kauppamatkalla olevia talonpoikia ja kulkukauppiaita eli laukkuryssiä. Sota-aikoina maantiet kuluivat sotilaiden jaloissa rintamalinjojen liikkuessa. Sota-aikaa seurasi usein nälkä, mikä sai kerjäävät ihmisjoukot liikkeelle. Suojattomien ihmisten liikehdintä merkitsi tavallisesti myös kulkutautiepidemioita.
Tiestön parantamisesta tuli suurvalta-ajalla yksi hallinnon tavoitteista. Valtakunnan yhtenäisyyttä ja tiedonkulkua parannettiin postilaitoksen ja kestikievareiden avulla. Valtakunnan syrjäisemmätkin kolkat haluttiin saada kruunun valvontaan.
Luku 3 Topparoikka
Liikennetekniikan kehittymisen myötä luonto valjastettiin ihmisen palvelukseen.
Suomen siirtymistä Venäjän osaksi seurasi lähentämispolitiikan kausi. Yhtenäistämisen välineenä käytettiin kulkuyhteyksien parantamista. Etenkin Itä-Suomessa avautui rajan poistuttua mahtava markkina-alue Venäjällä.
Maata omistamattomille avautui uusia mahdollisuuksia ansaita elantonsa maanviljelyn ulkopuolella. Saimaan kanavan ja ensimmäisenä Helsingistä Hämeenlinnaan rakennetun rautatien rakennustyöt tarjosivat leivän vuosiksi. Rautatien topparoikkaa pidettiin yllä hätäaputyönä myös 1800-luvun nälkävuosien aikana.
Aikaisemmin maata oli jaettu lähinnä maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Uuden liikennetekniikan myötä kartalle tuli aivan uusia tekijöitä. Kansainväliset vaikutteet ja liikkuvuus lisääntyivät nopeammin kuin koskaan aiemmin. 1800-luvun kehitys oli kuitenkin vasta alkua sitä seuranneelle muutokselle.
Luku 4 Maanjaon uudet haasteet
Autoistuminen toi menopelit kartoittajien mukana yhä syrjäisemmille seuduille.
Liikkumisen lisääntyminen näkyy sen vaatiman tilan kasvamisessa. Ihmisen toiminta näkyy yhä laajenevalla alueella. Suuret liikennehankkeet vaativat mittavia maajärjestelyjä. Tilusjärjestelyillä tielinjojen pirstomia maita yhdistellään uudelleen.
Liikenteen kulkusuunta on 1960-luvulta tuonut maalta kaupunkiin. Vakituinen asutus keskittyy taajamiin. Maan arvon nouseminen asettaa paineita sen käytölle ja jakamiselle. Maanmittaustoimia ei kuitenkaan mitata vain määrällisesti. Niillä pyritään säilyttämään maaseutu elinvoimaisena.
Maan merkitys
Salatiedettä vai pelkkiä tylsiä numeroita? Maanmittaus saattaa äkkiseltään tuntua etäiseltä erikoistieteeltä. Tosiasiassa se näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Olemme päivittäin tekemisissä maankäytön ja paikkatietojen kanssa sitä sen enempää pohtimatta. Parhaimmillaan näistä esimerkeistä saadaan oivaltavia apuvälineitä opetukseen.
Tälle sivulle on koottu oppimateriaalia, jota hyödyntämällä voidaan pohtia maan merkitystä meille jokaiselle. Tehtävät tukevat laajasti eri oppiaineita. Niitä hyödyntämällä voidaan havainnollistaa opiskeltavan asian käytännön merkitystä.